Sateen ropistessa rämpytän kitaraa
olen tässä taas, saman baarin nurkassa
tutkin tajuntani muuntunutta tilaa
joku ventolainen tarttuu hihasta

Omaa jotain elintärkeää asiaa
hakee hyväksyntää nollakulmasta
väliin maustaa jaaritteluaan
satunnaisilla järkevilläkin lauseilla

Ja pöydällä vaasissa
alakuloiset kukat
nuokkuvat

Hän ojentaa minulle viestin lapulla
en saa mitään selvää käsialasta
puhuukin niin kummallista murretta
kuin käyttäisi pelkkiä kerakkeita

Ja pöydällä vaasissa
alakuloiset kukat
nuokkuvat

Onneksi talvi on pian pulkassa
ei tarvitse enää sietää mitään vihjailuja
lumien sulettua
alan pikkuhiljaa taas tulehtua

Ja pöydällä vaasissa
alakuloiset kukat
nuokkuvat

Ver todos los episodios